Arkisto

Monthly Archives: elokuu 2011

Angry Birds –yhtiö Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka lataa uusimmassa Kauppalehti Optiossa (12/2011) , että jos ei päätä tehdä maailman parasta ei kannata tehdä ollenkaan.  Vesterbacka ja Rovio elävät niin kuin opettavat. Angry Birds on maailmanlaajuinen brändi ja monilla palkinnoilla huomioitu. Rovio ja sen taustavoimat edustavat sitä asennetta ja taitoa, jota myös museoiden on tulevaisuudessa osoitettava.

Meidän on unohdettava perinteinen kaava, jossa ensin yritetään saavuttaa menestystä kotikonnuilla ja sen onnistuttua, tehdään kansainvälistymissuunnitelma. Globaalissa toimintaympäristössä ei ole sen enempää kansainvälistymistä kuin kansallistakaan toimintaa. On vain välistymistä ja toimintaa, jossa ymmärretään ihmisten halut ja kansallista rajoista riippumattomat tarpeet.

Tarjota tai hakea maailman parasta edellyttää ennen muuta hyvää itsetuntoa. ”Meillä on maailman paras” tai ”meille ei kelpaa kuin maailman paras” asenteeseen ei liian usein museosektorilla törmää. Tässä mielessä hyvä hanke ja toivottavasti itu uudesta otteesta on Helsingin Guggenheim –museo. Jos osaamista ostetaan, ostetaan sitten maailman parasta. Seuraava luonteva siirto on, että jokin tai jotkin suomalaiset museot päättävät tehdä jotain maailman parasta ja maailmalle.

Nyt on aika luoda ja todeta, että Louvre Mona Lisoineen taitaa olla hieman passé.

Kimmo Levä

Museonjohtaja, Mobilia; Suomen museoliiton pääsihteeri 1.10.2011 alkaen

Mainokset

Edellisellä hallituskaudella toteutettiin Suomen kulttuuriviennin kehittämisohjelma. Sen loppuraportti on nimeltään Kulttuurivienti näkyy, uudistaa ja vaikuttaa. Ohjelma toteutettiin eri ministeriöiden ja kulttuurin toimijoiden yhteistyönä.  Hanke kuului edellisen hallituksen ohjelmaan, jonka mukaan luovaa taloutta haluttiin vahvistaa ja kulttuurin kansantaloudellista merkitystä lisätä edistämällä kulttuurivientiä ja kulttuuriyrittäjyyttä.

Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa tavoitteena on jatkaa kulttuurin toimialojen nostamista tunnustetuiksi vientialoiksi muiden vientialojen joukkoon. Uudessa hallitusohjelmassa todetaan, että kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä tuetaan. Kulttuurivientiä ja luovien alojen markkinointiosaamista edistetään ja ulkomailla toimivien kulttuuri-instituuttien roolia kulttuuriviennin toimijoina vahvistetaan.

Valtionhallinnon taholla kulttuurivientiin liittyy paljon taloudellisia tulosodotuksia. Ollessani mukana edellisen ohjelman valmistelussa, olen kokenut tärkeänä pitää esillä myös kulttuurivaihdon ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä, koska näillä on museoiden näkökulmasta kulttuuriviennissä keskeinen sija. Museoiden toiminnassa on paljon erilaista kansainvälistä kontaktipintaa, josta ei tiedetä. Nämä kansainväliset yhteydet pitäisi tehdä näkyviksi ja tilastoitaviksi. Onnetonta on, ettei monista ulkomaille viedyistä näyttelyistä ole saatavissa edes kävijälukuja. Useat kansainväliset yhteistyökuviot jäävät museoalalta kirjaamatta ja tuntemattomiksi. Tässä olisi tehtävä parannusta. Esimerkiksi kulttuuriviennin tilastoissa komeilevat suomalaisen kirjallisuuden osalta yksittäisten kirjailijoiden ulkomaiset vierailut ja kuulijakunta. Monen muunkin taiteen ja kulttuurialan tilastoluvut ovat mittavat verrattuna museoiden tämänhetkisiin nollalukuihin. Museoliitto kerää säännöllisesti tietoja tapahtumista, ja seuraavalla kulttuurivientiä koskevalla tilastointikaudella olisi museoiden erilaiset kansainväliset yhteydet ja toimet saatava myös opetus- ja kulttuuriministeriön tilastoissa näkyviksi.

Suomen museoliiton pääsihteeri Anja-Tuulikki Huovinen

Rajatonkulttuuri-blogin tarkoituksena on toimia keskustelualustana kulttuurialan kansainvälisyydestä. Kansainvälisyys on usein perustellusti tavoiteltava asia. Kansainvälisyyttä on monenlaista. Esimerkiksi kulttuurivienti on sekä taloudellisesti että Suomen imagon kannalta hyödyllistä. Toisaalta voidaan ajatella, että kansainvälisten vaikutteiden kautta pystytään omaksumaan uutta ja parantamaan museon ammattimaisuutta ja toiminnan tasoa. Yhtälailla on selvää, että kulttuurien välinen kommunikaatio lisää eettisyyttä ja avarakatseisuutta. Kaikki nämä ovat tavoiteltavia asioita. Ja silti ei ole itsestään selvää, mistä kansainvälisyydessä on lopulta kyse, tai onko kansainvälisyys toiminnan tavoitteena itseisarvo?

Museoissa kansainvälisyys on ollut nouseva trendi. Suomalaisten museoiden toiminta on kansainvälistynyt viime vuosikymmeninä ja se on myös tarkoittanut alan muutosta. Museoista on tullut huomattavasti avoimempia vaikutteille ja ne ovat rohkeasti ylittäneet rajoja. Monella tavalla museoista on tullut rajattoman kulttuurin laitoksia.

Tässä blogissa puhutaan loppuvuoden aikana ilmestyvissä artikkeleissa museoista ja kulttuurista laajemmin erilaisista kansainvälisyyden näkökulmista. Esillä on kulttuurivientiä, kansainvälisiä projekteja, kansainvälisiä tapahtumia ja monikulttuurisuutta pohtivia artikkeleita. Blogissa on vierailijoita, jotka avaavat kysymystä kansainvälisyydestä omasta perspektiivistään.

Iloisia lukuhetkiä museoblogin parissa!

Karim Galenius