Loppusanat ja selvitystyön loppuraportti

Selvitystyön loppuraportti

Blogin artikkelisarja päättyy suomalaisten museoiden kansainvälisyydestä tehdyn loppuraportin julkaisuun. Selvityksessä nousee esiin museoiden halukkuus kansainvälistyä – kaksi kolmesta museosta hakee aktiivisesti kansainvälisiä kontakteja. Selvitys osoittaa, että museot tunnistavat uudenlaisen kansainvälisen kulttuuriympäristön merkityksen nousemisen.

Kansainvälisyys ei kuitenkaan vielä merkitse sinänsä mitään. Mikä museoiden kannalta on kansainvälisen toiminnan todellinen syy? Talouden avautumisen kansainvälistymiseen johtava kehitys ei ole yhdensuuntainen kulttuurillisen moninaistumisen kanssa. Museoissa ei tehdä ratkaisuja taloudellisten arvojen mukaan vaan kulttuuristen arvojen. Museot ovat tarkoitettu kulttuurisen kasvun paikoiksi; tiloiksi, joissa kulttuurit ja historia kaikessa kirjavuudessaan tulee esitetyksi ja koetuksi. Kansainvälisyys merkitsee kulttuurin representaation näkökulmasta vaihtuvuutta ja vaihtelua. Museoiden tarkoitus on säilyttää kulttuuriperintöä, mutta myös opettaa uutta. Kansainvälisyyden osalta opetus on seuraava: yhtenäinen kulttuuri ja historia on menneisyyden, lähinnä 1800-luvun ja 1900-luvun ideaali. Uuden ihanteen tarkoituksena olisi luoda maailmaa, jossa kulttuuriset rajat lievennetään. Ihmiset tuntisivat kuuluvansa yhteen kulttuurin, mutta samalla jokaisen tulisi ymmärtää muiden oikeus olla itsenäisesti oman kulttuurinsa edustajia, vaikka aivan naapurissakin.

Kansainvälisyys ei ole itsetarkoituksellista. Miten kansainvälistymistä pitäisi museoissa toteuttaa? Kansainvälisyydessä museoiden kohdalla ei ole kyse pelkästään kulttuurin viennistä tai tuonnista. Paljon enemmän kyse on rajoja ylittävästä yhteistyöstä. Tässä blogissa on tuotu esiin erilaisia näkökulmia kansainväliseen yhteistyöhön. Yhteistyön muotoja on yhtä paljon kuin museoitakin. Kaikkien museoiden ei tarvitse tehdä suuria kansainvälisiä näyttelyprojekteja tai saavuttaa vientituloksia. Museoiden pitää koosta ja sijainnista riippumatta katsoa kansainvälisyyttä oman toimintansa kannalta. Kulttuurien välisessä vuoropuhelussa kaikille löytyy tehtäviä ja yhtä olennaista on kertoa myös kansallisesta suomalaisesta näkökulmasta suhteessa muihin.

Selvitystyö osoittaa, että kansainvälisyys merkitsee museoiden toiminnassa erilaisuutta suhteessa totuttuun erilaisuutta suhteessa muihin museoihin. Jokaisen museon tulisi miettiä tarvitseeko se näyttelyitä tai esineitä ulkomailta? Voisiko sen tuottamat näyttelyt kiinnostaa muualla? Mitkä ovat museolle kiinnostavia kansainvälisiä kumppaneita? Ovatko kansainväliset asiantuntijat kiinnostuneita museostamme?

Kansainvälisyys nostaa esiin yhä uusia kysymyksiä museoiden toiminnasta. Ratkaisuja ei aina ole valmiina. Jokaisen museon on mietittävä itsenäisesti, kuinka muutokseen pitäisi omalta osaltaan reagoida.

Kiitos kaikille kirjoittajille. Kiitos myös selvitystyöhön osallistuneille museoille.

Karim Galenius

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: